"Lennä, lennä leppäkerttu, ison kiven juureen..."

En ole tänä kesänä vielä nähnyt normaalikokoisia leppäkerttuja lainkaan, mutta jalkoihini lennähti sitäkin mukavampi Kerttuspari. 

Opal Marienkäfer (Leppäkerttu) 6-fach, väri 1457M. Koko 37/38, menekki 74g. Puikot 2,75.

Olen ihastellut pari vuotta muiden blogeissa Opalin Leppis-sukkia, ja lopultakin itsekin sen langan löysin Saksanmaalta Mariannes Opalwollelta (kuten ihanan Pöllö-langankin), tosin paksumpana versiona. Nämä sukat olisin enemmän kuin mielelläni kuvannut muulla kuin rikki menneellä kameralla, mutta hyvä kun edes jotenkin kuva näkyy. Sukat neuloin viime viikolla, mutta vasta tänään ne päättelin.

Rellanan Flotte Socke 6fach-colori-150g. Koko 39. 86g. Puikot nro 3. Nämä valmistuivat jo kesäkuun alkupuolella, on vain jäänyt päivittämättä.

Lopuksi yhteiskuva kauempaa otettuna, jotta kamera edes vähän tarkentaisi linssiään.

Olen yrittänyt jo tovin päivittää blogiani, mutta Vuodatuksen kuvat eivät ole aunneet, samoin kuin ei kuvagallerianikaan. Lopulta Firefoxin sulkeminen auttoi, kuten aiemminkin.Tämä on joka kertainen päivitysongelmani.

Ongelmia on myös valokuvaamisessa! Pudotin digikameramme maahan pari viikkoa sitten, ja jotain rikkoutui kamerassa. Lähikuvia ei tule kuin sumuisena, eli tarkennus ei onnistu. Samoin salamaa ei toimi, eikä nappulat pelitä. Harmittaa aivan vietävästi, sillä olen tykännyt tästä kamerasta ja kuvaan päivittäin eri asioita! Aloin jo salaa toivomaan, että saisin 40v. lahjaksi uuden ja kunnollisen kameran... Tosin talous ei ehkä sitä kestä.

Eilen hain mökiltä viimeisen lupiini-vyyhdin, joka olikin likoutunut kaksi vuorokautta kattilassa lupiinien kanssa liemessä. Siitä tulikin ihana limen vihreä alunalla puretettuna.

Kiitos Mette loitsusta: "Älä tule paha keitos, tule hyvä keitos!" Se tepsi, ja sain mieleisen värisiä lankoja. Kolmea eri vihreää, joista kaksi ensimmäistä 100g vyyhtiä pelkissä lupiinin violeteissa kukissa uitettuna (alunapuretus). Niistä tuli aivan uuden väristä "jäätävän vihreää", kuten mieheni totesi, eli siniseen vivahtavaa, mutta kuitenkin vihreäksi luokiteltavaa. Vaikeaa edes sanoilla kuvata tuota väriä. Nämä kaksi vyyhtiä ovat kuvassa vasemmalla. Kolmas vasemmalta on tämän liemen jälkiliemi, ja siitä tuli kaunis vaalean vihreä. Oikean puoleisin on se 2vrk liemessä lillunut lupiinin kukilla, lehdillä ja varsilla marinoitunut versio. Tuota väriä lähinnä halusinkin. Kaikissa on alunapuretus, joka on värjätessä lisätty. Lanka on Nallea. Sitä pitäisikin ostaa lisää, sillä Novitan uudessa värikartassa ei ole valkoista Nallea enää lainkaan. Todella tyrmistyttävä uutinen. Muutenkin Nalle tuhoutuu uusien lankojen tullessa markkinoille, vain viisi väriä jää perusnalleen. Olen todella pahoillani tästä.

Harmittelen suuresti epäselvää kuvaa ja värien vääristymistä!!!

Meillä on sisällä sekä ulkona 26c lämmintä. Terho nauttii kuumista päivistä ulkoaitauksessaan, ja makailee jalat pitkänä pyyhkeen päällä. Iltapäiväksi tai illaksi on luvattu ukkosta, ja ilman kosteus kyllä sitä enteileekin. Toivottavasti ei tule paha ukonilma, sen verran niitä pelkään, että mielummin vetäytyisin kilven sisään kuten blogikonna. Nyt kuitenkin menen tunniksi sohvannurkkaan neulomaan sukkaa sekä katsomaan lempisarjaani Pieni talo preerialla :)

Auringonpalvoja Terhon kuva viime kesältä.

Kaikille kesäloman viettäjille rentouttavaa lomaa ja kaikille muillekin hyvää heinäkuuta!

Neljä päivää mökillä, nautinnollista rauhoittumista ja lepoa.

Olen ottanut iisisti, enkä ole luvattomia tehnyt. Siitä huolimatta päädyin taas eilen sairaalaan osastolle. Juhannussunnuntaina nivunen alkoi kipeytymään koko ajan enemmän siitä valtimon kohdalta, josta tähystys tehtiin. Eilen siinä oli kananmunan kokoinen, erittäin kipeä patti! Meinasi kerrassaan taju lähteä, kun sitä tutkittiin. Vihloi kun synnytyspoltoissa selkään ja alavatsaan monta tuntia. Tästäkin reissusta selvittiin vain säikähdyksellä, kyseessä ei ollut tukos tai sisäinen verenvuoto, vaan ultra paljasti tiehyet avoimiksi. Ilmeisesti imusolmukkeet ovat vain pahemman kerran suuttuneet toimenpiteestä. Nivusen valtimossahan on sisällä "ankkuri", eli jotain elimistölle ylimääräistä. Nyt toivotaan kädet ristissä, että pärjään kipulääkkeillä ja ettei kuumetta tule ja säästyn tulehdukselta.

Jouduin eilen odottamaan keskussairaalan ensiavussa neljä tuntia ennen lääkärille pääsyä. Alle parissa tunnissa olin jo neulonut ennen edellistä reissua ja jo sielläkin mukana ollut sukkaparin valmiksi. Täytyy sanoa, että neulominen kovassa kivussa välillä seisten auttoi kestämään sitä olotilaa. Sukat jäivät päättelemättä, mutta kun jouduin osastolle, ne pääsivät suoraan jalkaani. Suorastaan hymyilin, että sain bambusukat jalkojani lämmittämään ja henkiseksi tueksi. Aika omituinen, mutta ihana tunne! Ne ovat ikuisesti lohtusukat. Ja tätä lankaa rakastan. Edelliset sukat samaisesta langasta ovat ihan ykköset koti-ja yösukkina, kaiken llisäksi ovat kestäneet kulutusta erittäin hyvin.En ole raaskinut niitä juurikaan muualla käyttää, mutta täytyy tehdä lisää sillä nämä olisivat oivat sukat ilman puuvillaisia alussukkia myös töihin.

Olga-sukat, lanka Rellanan Flotte Socke 4 fach Bambus Panda, väri 3080, puikot 2,5. Silmukoita varressa 72, myöh.68. Paino 67g. Koko 37/38.

Tänään kotiin tullessa minua odotti pöydällä Hups:n arvonnassa voittamani paketti. Sukkalankaa - Lohtulankaa!!!! Ihanaa! Ja mukana todella kaunis, itse tehty kortti. Paljon lämpimiä kiitoksia mieltä piristävästä postista! Paketti tuli juuri oikeaan saumaan.

Iso ja lämmin kiitos teille kaikille, jotka paransivat oloani kommenteilla!!! Edelleen elelen hieman shokissa ja kertailen tapahtuneita asioita, ja olen kiitollinen että olen tässä. Rauhallinen juhannus rakkaiden ihmisten parissa teki hyvää. Vaikka olen yrittänyt olla hyvin rauhassa, niin nivusen alue (tähystyskohta valtimossa) on aika lailla kipeä.

Juhannuksen aloitimme vanhempieni mökillä yhteisesti tehdyllä herkullisella aterialla, ja jälkiruokana herkuttelimme poikani leipomalla suussa sulavalla suklaakakulla. Hänestä on tullut jo aikamoinen mestarileipuri, hienoa että peruskoulussa annetaan mahdollisuus oppia näin hienoja taitoja.

Isäni teki lasten pienellä avustuksella mökille lapsillemme oman pienen ja suloisen aitan. Juhannuksena sisustimme sen, ja teinit pääsivät välillä sinne lueskelemaan ja pelailemaan pelejään. Vaikka tilaa on vain sängyille ja pienelle pöydälle + katon harjassa olevalle isolle hyllylle, niin hienosti sopu sijaa antoi ja viileät yöt siellä nukuttivat hyvin.

Otin mökille mukaan ompelukoneeni ja valmiiksi se eteeni kannettuna pystyin ompelemaan aittaan verhot ja pienen pöytäliinan. Verhopareja tuli kolme (yksi pari ovi-ikkunaan ja kahdelle eri seinälle parit). Olin tyytyväinen kun olin löytänyt Euronkankaasta niin kauniin romanttisen ruutukankaan, joka sopi sänkyjen päiväpeittoihin hienosti.

Melkein teki itsenikin mieli pyörähtää aitan sänkyyn päiväunille :)

Kotiuduin hetki sitten sairaalasta sydänosastolta. Viime aikojen väsymys teki pisteen ihan itse. Tiistaina sinivilkkuautolla mentiin lujaa, kun rintakipu muuttui voimakkaaksi ja verenpaineet huiteli taivaissa, leposykekin oli 120-130. Tätä ennen olin juuri ollut työterveyshuollon järjestämässä  40v. tarkastuksessa.

Olen ollut hyvässä hoidossa, saanut paljon kipulääkkeitä mm. morfiinia, ja nitroa suoneen sekä suihkeena suuhun. Tutkimuksia tehtiin heti paljon, mm sydämen varjoainetutkimus nivusten kautta valtimoa pitkin, josta myös olisi tarvittaessa tehty pallolaajennus. Onni onnettomuudessa on, että sydän on terve. Se on paras uutinen ja helpottaa oloa. Verenpaine- ja mahanhoitolääkitys tuli matkaan mukaan, hyvä niin. Juhannus menee hyvin rauhallisissa merkeissä, ja juhannussaunan joudun jättämään väliin. Sairasloma alkoi heti ja jatkuu pari viikkoa, kunnes alkaakin kesäloma.

Nyt vasta tulee itku ja säikähdys tästä kaikesta…

Toivotan kaikille hyvää juhannusta, pitäkää toisistanne huolta!